Kuntarahoitus on toimintansa luonteen vuoksi väistämättä alttiina useille riskeille, ja siksi sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa yhtiön strategista suunnittelua ja johtamista. Hyvin toteutettu sisäinen valvonta ja riskienhallinta sisältyvät yhtiön jokapäiväisiin toimintoihin, ja ne helpottavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista sekä varmistavat yhtiön riskiaseman säilymisen halutulla tasolla.
Hallitus on vahvistanut yhtiölle hallintoa ja riskienhallintaa koskevan kehikon (”Risk and Governance Framework”) ja sen osana keskeiset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehokasta toteuttamista koskevat politiikat ja prosessit alla olevan kuvan/dokumentin mukaisesti.
Lue lisää:
Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että Kuntarahoituksen antolainauksen, varainhankinnan ja sijoitustoiminnan sekä muun liiketoiminnan riskit vastaavat yhtiön hyväksyttyjä riskiprofiileja ja että toiminnassa päästään sille asetettuihin tavoitteisiin. Tavoitteena on yhtiön kokonaisriskiaseman säilyttäminen niin matalalla tasolla, että yhtiön luottoluokitus on paras mahdollinen suhteessa Suomen valtion luottoluokitukseen eikä yhtiön omalla toiminnalla vaaranneta luottoluokitusta.
Kuntarahoituksen sisäiseen valvontaan kuuluvat taloudellisesta raportoinnista huolehtiva taloustoiminto, yhtiön riskiasemasta ja sen muutoksista raportoiva liiketoiminnasta riippumaton riskienhallintatoiminto, joka vastaa myös riskienhallinnan menetelmien kehittämisestä, sekä liiketoimintojen suorittama sisäinen valvonta, joiden tuottamaa raportointia käsittelevät toimintojen esihenkilöt, toimitusjohtaja johtoryhmän avustamana ja yhtiön hallitus.
Kuntarahoituksen riskienhallinnan yleisistä periaatteista, limiiteistä ja mittaamistavoista päättää yhtiön hallitus, jolle raportoidaan kuukausittain yhtiön riskiasemasta suhteessa asetettuihin limiitteihin sekä tarvittaessa yksittäisistä olennaista riskitapahtumista. Riskienhallinnan toteutuksesta vastaa toimitusjohtaja apunaan johtoryhmä sekä eri toiminnot niille delegoitujen tehtävien mukaisesti.
Riskienhallinnan organisointi ja vastuut rakentuvat Kuntarahoituksessa kolmen puolustuslinjan varaan:
- Ensimmäinen puolustuslinja: Liiketoiminta soveltaa vahvistettuja riskienhallinnan periaatteita operatiivisessa toiminnassa.
- Toinen puolustuslinja: Liiketoimintayksiköistä riippumaton Riskienhallinta ja compliance -toiminto vastaa hallituksen vahvistamien riskienhallinnan periaatteiden ja prosessien valvonnasta riskienhallinnasta ja compliancesta vastaavan johtajan johdolla. Sääntelyn (ulkoisen ja sisäisen) noudattamista (compliance) valvoo Compliance ja operatiiviset riskit -yksikkö, joka on osa Riskienhallinta ja compliance -toimintoa ja raportoi toiminnastaan myös hallituksen tarkastusvaliokunnalle.
- Kolmas puolustuslinja: Sisäinen tarkastus tarkastaa säännöllisesti yhtiön toiminnan eri osa-alueita ja raportoi toiminnastaan tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle.
Sisäisen tarkastuksen tehtäviin kuuluu arvioida Kuntarahoituksen taloudellisen ja muun johtamisinformaation luotettavuutta ja oikeellisuutta. Lisäksi sen tehtävänä on arvioida, onko yhtiöllä toimintaa varten riittävät ja asianmukaisesti järjestetyt prosessit ja tietotekniset järjestelmät ja että toimintaan liittyvien riskien hallinta on riittävää.
Hallitus hyväksyy vuosittain sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelman. Sisäisestä tarkastuksesta vastaava johtaja raportoi suoraan hallitukselle ja sen tarkastusvaliokunnalle. Kaikista sisäisen tarkastuksen suorittamista tarkastuksista raportoidaan myös yhtiön johtoryhmälle.
Kuntarahoituksen tilintarkastajana toimii PricewaterhouseCoopers Oy.
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiössä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajan toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi. Päävastuullinen tilintarkastaja voi toimia yhtiön tilintarkastajana enintään seitsemän peräkkäistä toimikautta.
Hallituksen tarkastusvaliokunta valmistelee tilintarkastajan valinnan ja esittää ehdotuksensa hallitukselle, joka tekee esityksen tilintarkastajan valinnasta yhtiökokoukselle. Tarkastusvaliokunnan tulee kiinnittää huomioita tilintarkastajan riippumattomuuteen. Tarkastusvaliokunta seuraa ja valvoo tilintarkastustoimintaa.
Säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteena olevan rahoitusvälineen liikkeeseenlaskijana Kuntarahoitus on velvollinen ylläpitämään sisäpiiriluetteloa. Luettelon pysyvään osaan merkitään ne Kuntarahoituksen työntekijät, jotka saavat yhtiön sisäpiiritietoa säännöllisesti sekä muut henkilöt ja yhteisöt, joiden yhtiö arvioi saavan säännöllisesti Kuntarahoitusta koskevaa sisäpiiritietoa.
Vaikka Kuntarahoitus ei käytännössä tarjoa esimerkiksi osakkeisiin liittyviä sijoituspalveluita, se on sijoituspalveluiden tarjoamiseen oikeutettuna luottolaitoksena kuitenkin velvollinen ylläpitämään julkista sisäpiirirekisteriä, johon ilmoitusvelvollisia ovat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen. Muilla henkilöillä ei yhtiössä ole ilmoitusvelvollisuutta sijoituspalveluyrityksen sisäpiirirekisteriin, koska yhtiön liiketoimintaan ei kuulu sijoituspalvelujen tarjoaminen siinä muodossa, että henkilöstölle syntyisi tätä kautta mahdollisuus saada sisäpiiritietoa.
Kuntarahoituksella on johtoryhmän vahvistama sisäpiiriohje, jota kaikki sisäpiirirekisteriin ja -luetteloon merkityt ovat velvollisia noudattamaan. Johtohenkilöiden ja heidän lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden liiketoimien julkistamisvelvollisuus koskee myös Kuntarahoitusta säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteena olevien rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskijana. Yhtiö on määritellyt ilmoitusvelvollisiksi johtohenkilöiksi hallituksen ja johtoryhmän jäsenet.
Yhtiöllä on hallituksen hyväksymä vastuullisuuspolitiikka, eettiset periaatteet sekä periaatteet eturistiriitojen hallitsemiseen. Yhtiön keskeinen periaate on, että Kuntarahoitus pyrkii kohtelemaan aina asiakkaitaan ja muita yhteistyökumppaneita tasapuolisesti, eivätkä yhtiön liiketoimet saa perustua kenenkään henkilökohtaiseen etuun. Kuntarahoitus ilmoittaa aina asiakkaalle tai muulle vastapuolelle, mikäli liiketoimeen voi liittyä riski eturistiriidasta. Hallitustyöskentelyssä toimitaan riippumattomasti, ja siinä huomioidaan yhtiön ja kaikkien osakkeenomistajien etu.